Kipsiseosmuotin valaminen

Kipsiä sisältävien muottien kestävyys heikkenee nopeasti 800°C:een yläpuolella. Korkeissa lämpötiloissa kipsi voi myös tarttua lasiin kiinni. Kipsiseosmuottien maksimilämpötila on 820–850°C, jonka yläpuolella mm. rikin kaasuuntuminen voimistuu. Kipsin sijaan esimerkiksi Hydropermiä® sisältävät seokset kestävät korkeampia lämpötiloja.

Muotti valetaan vettä imemättömän alustan päällä.

Valukehys

Mallin ympärille tehdään valukehys, ”kaukalo” valua varten. Se pitää valettavan muottiseoksen paikallaan kunnes se on jähmettynyt.

PdV-muotin-valu1.png

1. Mallin ja kehyksen väliin jätetään väli muotin seinämää varten. Sopiva paksuus riippuu muotin muodosta ja koosta, yleensä se on noin 1,5–3 cm, Isoissa töissä seinämä voi olla paksumpikin, pienissä puolestaan ohuempi.

2. Muotin pohjasta tehdään noin seinämän paksuinen. Valukehyksen on oltava vähintään yhtä korkea kuin valettava muotti.

Matalille töille valukehyksen rakentaa helposti savesta, korkeammissa käytetään yhteen kiinnitettäviä levyjä tai jopa valmiita astioita. Valukehyksen on oltava vettä imemätön ja tukeva. Alareuna on kiinnitettävä tiiviisti, jotta painava ja löysä muottiseos ei pääse purkautumaan ulos ennen jähmettymistä.

 

No images were found.

Muotin rakentaminen

Isojen töiden teossa valukehys on usein epäkäytännöllinen. Sen sijaan muotti rakennetaan, eli hieman jähmettynyttä muottiseosta kasataan ja levitetään mallin päälle sopivaan paksuuteen. Näin tehtyyn muottiin jää helposti ilmakuplia, jotka voivat aiheuttaa halkeilua poltossa. Seinämän paksuuden arviointi ja sen tekeminen tasavahvaksi on myös vaativaa.

Pintojen käsittely ennen valua

Huokoiset ja vettä imevät pinnat – ja erityisesti mallineet – on hyvä ensin tiivistää. Kipsitöissä siihen on perinteisesti käytetty sellakkaa, jota sivellään pintaan 1–3 ohutta kerrosta. Spraymaaleilla tai -lakoilla saa helposti erottuvan pinnan, mutta maalikerroksesta tulee helposti liian paksu. Tiivistys yleensä myös kovettaa pintaa.

mallineet_spraymaalatut_konvehdit_01.jpg

Hopeaspraymaalilla käsiteltyjä pieniä savimallineita suojapaperin päällä.

Tiivistyksen jälkeen, ennen varsinaista erotusainetta, pinta voidaan vielä käsitellä vettä hylkiväksi soopaamalla, eli sivelemällä vaahdotetulla mäntysuovalla.

Irrotus- tai erotusaine (muottirasva)

Erotusaine helpottaa muotin irtoamista alustasta, valukehyksestä ja mallista. Sitä käytetään vain ohuelti.

Irrotus- ja erotusaineita saa valmiina mm. keramiikka- ja askartelutarvikeliikkeistä. Perinteisen kipsin kanssa käytetty erotusaineen voi valmistaa itsekin vedestä, saippuasta ja ruokaöljystä. Moni käyttää silikoni- tai rasvaspraytä, mutta niiden soveltuvuus käytetylle materiaalille on hyvä testata etukäteen.

Muovista tai vaikkapa metallista valmistettu valutuki, työtaso tai malline ei välttämättä vaadi erotusainetta, mutta käyttö voi parantaa pinnan laatua.

Savi irtoaa yleensä hyvin muotista, eikä sen kanssa ole välttämätöntä käyttää erotusainetta. Savi jättää kuitenkin helposti muottiin ohuen savikalvon, joka puolestaan voi siirtyä lasiin. Sen estämiseksi voi kokeilla savipinnan tiivistämista kipsin tavoin. Suihkutettavat tiivistysaineet eivät sotke saven pintaa samalla tavalla kuin siveleminen. Toinen vaihtoehto on valmistaa savioriginaalista silikoni- tai muottikumimalline.

Muotista sulattamalla poistettavat vahamallit voi erotusaineen sijaan käsitellä pintajännitystä vähentävällä aineella, vaikkapa laimennetulla astianpesuaineella. Se pienentää ilmakuplien syntymisen riskiä.

Muottiseoksen määrän arviointi

Muotin tilavuus ja tarvittava vesimäärä arvioidaan. Sen pohjalta lasketaan kuivan muottiseoksen määrä.

Yksinkertainen, joskin hieman harjoittelua vaativa tapa on arvioida tilavuus silmämääräisesti.

  • Valitaan mittayksikkönä toimiva astia. Se voi olla mitta-astia tai vaikkapa jugurttipurkki.
  • Arvioidaan kuinka monta mitta-astiallista täyttäisi muotin tilan:  muottikehyksen ja mallin välin ja mallin päälle tulevan pohjan.
  • Muottiseoksen riittävyys varmistutaan ottamalla tuo määrä veden määräksi.
  • Samaa mitta-astiaa käytetään veden ja muottiainesten mittaamisessa.

Muottiseokset

Muottien valuun on erilaisia kaupallisia tuotteita. Niiden kohdalla noudatetaan valmistajan valmistusohjeita.

Edullisemman muotin saa itse tekemällä. Yksinkertainen muotti koostuu sitovasta kipsistä ja poltonkestoa parantavasta molokiitista tai kvartsista. Osan molokiitista voi korvata kertaalleen poltetun muotin murskalla.

Kipsiä sisältävien muottien kestävyys heikkenee nopeasti 800°C:een yläpuolella. Niiden maksimilämpötila on 830–850°C.

  • Kipsi, kuvanveistossa käytetty, ”tavallinen”, kipsi tai mallikipsi.
  • Molokiittijauhe 200 Mesh / 0–0,075 mm , saa mm. keramiikkatarvikemyymälöistä
  • (Kvartsijauhe 200 Mesh HUOMIO työskentelyssä silikoosiriski)

Muita muottireseptejä on paljon. Ne käytetään monenlaisia materiaaleja joilla pyritään säätämään muotin ominaisuuksia.

Ainekset sekoitetaan ensin kuivana keskenään. Suljetussa muovipussissa sekoitus on helppoa, suhteellisen pölytöntä, ja loppuosa säilyy siinä kosteudelta suojassa.

Veden ja kuiva-aineen suhde riippuu käytetystä kipsistä sekä halutuista muotin ominaisuuksista. Kun vettä on vähän, muotista tulee tiivis ja kova. Vettä lisäämällä muotin huokoisuus ja pehmeys kasvaa. Usein sopiva suhde on 1,3–1,5 osaa kuiva-ainetta yhteen osaan vettä.

Yksinkertainen 1:1 kipsi-molokiittimuotti

1:1-muotti sopii parhaiten pienestä keskikokoisiin muotteihin. Lasikuituhake tai metalliverkko tuo tarvittaessa lujuutta muottiin.

Muottiin käytetään puolet kipsiä ja puolet molokiittia (tai kvartsia), eli

  • 1 osa kipsiä
  • 1 osa molokiittia

  • 1 osa vettä
  • 1–1,5 osaa kuiva-ainetta

Pehmeä 1:2 kipsi-molokiittimuotti

Ohutseinäisessä pâte de verressä on oleellista, että muotti on pehmeä ja hyvin vettä läpäisevä.  Lasikuituhakkeen lisääminen lisää muotin kestävyyttä, mutta ei tee siitä kovaa.

  • 1 osa kipsiä (ei kovaa kipsiä)
  • 2 osa molokiittia

  • 1 osaa vettä
  • 1,4–1,5 osaa kuiva-ainetta

 

Mittaamalla ainekset painon mukaan saa tarkemman ja toistettavan tuloksen, mutta tilavuusmitta (litramitalla tai vaikkapa jugurttipurkillisina mitattu) toimii yleensä käytännössä riittävän hyvin.

  • Kipsi-molokiittijauhe ripotellaan tasaisesti veteen.
  • Annetaan imeytyä rauhassa minuutin, parin ajan.
  • Sekoitetaan kunnolla, mutta varotaan ilmakuplien syntymistä.
  • Odotetaan välillä tasaiseksi sekoittaen, kunnes seos on kermamaisen paksua. Muottivelli voi tuntua alussa laihalta tavalliseen kipsiin verrattuna.

 

MUISTA: kipsiä ei saa päästää viemäriin!

Muotin valu

Muottiseosta valutetaan tai sivellään ohuelti mallin pinnalle ja varmistetaan että sitä menee kaikkiin yksityiskohtiin. Sitten muottikehys täytetään riittävään korkeuteen. Muottia voi kopauttaa muutaman kerran, jotta mahdolliset ilmakuplat nousevat pintaan.

Muotin annetaan kovettua vähintään tunnin ajan. Kipsin kovettumisreaktion lämpö ei ole yhtä selkeä kuin puhtaassa kipsimuotissa. Kipsiseos on myös huomattavasti heikompaa kuin tavallinen kipsi, joten muottia on käsiteltävä varoen.

Vaativammissa muoteissa voi olla useita kerroksia. Ensimmäisessä kerroksessa käytetään muottiseosta joka antaa hyvän pinnan. Siinä on esimerkiksi hienojakoisempaa kipsiä tai ainesta, joka vähentää lasin tarttumista muottiin. Ulkokuoren tehtävä on varmistaa muotin lujuus ja polton kesto. Seokseen voidaan lisätä esimerkiksi lasikuitua (muotin purkuvaiheessa käytettävä hengityssuojaimia!) tai muotin sisään sijoitetaan metalliverkkoa. Metalliverkko ei estä muotin halkeamista, päinvastoin, se voi aiheuttaa halkeamia. Mutta verkko pitää muotin koossa mikäli se halkeilee.

Muotin irroitus

Valukehys poistetaan.

Muotin yläreunoja ja kulmia voi pyöristää kevyesti. Epätasainen yläpintaa tasataan.

Pieni tilkka vettä muotin päälle auttaa usein muotin ja mallineen irrottamisessa. Päästävä muoto, jossa ei ole kuvioita, nousee yleensä helposti muotista ulos.

Mikäli savimallineessa on kuvioita ja nystyjä, se kannattaa poistaa osissa. Savea kaivetaan pois keskeltä, jolloin reunat voi rullata sisäänpäin. Yksityiskohdista savipalat nostetaan varovaisesti pois sopivalla työkalulla. Savitahroja ja pieniä paloja voi poistaa savipalalla painelemalla. Lopuksi muotin voi huuhdella kevyesti vedellä, mutta pinnan hankaamista on vältettävä.