Työturvallisuus

Yleistä

SUOJAUDU

Käytä hengityssuojaimia kun altistut pölyille

– Savi- ja lasipöly sekä kuitupölyt ovat hengitykselle haitallista
– Kvarsin aiheuttaa SILIKOOSIA, käyttöä on syytä välttää, molokiitti on parempi vaihtoehto.

Käytä tarvittaessa suojakäsineitä

– Saven ja varsinkin kipsin käsittely kuivattaa käsiä
– Lasin särmät viiltävät helposti haavoja

Silmäsuojat ovat tarpeen mm. lasia murskatessa

VARO

– Noudata varovaisuutta lasilevyjä ja kappaleita käsiteltäessä
– Uunin kuumuutta

SIIVOA

Pidä työtila siistinä. Siivoa kostealla silloin kun mahdollista.
Tavallinen imuri tukkeentuu helposti ja saattaa päästää osan kuiduista ilmaan. Hepa-suodatin auttaa. Parempi vaihtoehto on teollisuusimuri, jossa on tehokas ja sopiva suodin.

Huomaa, ettei kipsiä saa päästää viemäriin!

 

Lasin valmistuksessa ja muokkauksessa käytetään työmenetelmiä ja materiaaleja, joista voi olla haittaa terveydelle tai turvallisuudelle. Ohjeiden yhteydessä sekä tällä sivulla käsitellään yleisimpiä riskejä lyhyesti.

Poltto

Uunitekniikoissa käytetään korkeita lämpötiloja. Yleensä ne eivät aiheuta käyttäjälle vaaraa, koska uuni suljetaan ja avataan jäähtyneenä. Uuni on sijoitettava ja käytettävä niin, ettei synny tulipaloriskiä.

Mikroaaltouuni-kapselit ovat riski, koska työ tapahtuu "tavallisella kodinkoneella", jota ei ehkä osata varoa vaikka lämpötilat nousevat huomattavan korkeiksi.

Uunitekniikoiden poltoissa syntyy normaalisti vähemmän haitallisia kaasuja kuin  keramiikkapoltoissa – varsinkin raakapolttoihin verrattuna. Hyvä ilmanvaihto on silti suositeltavaa, samoin on huolehdittava siitä, ettei uuniin laiteta materiaaleja, jotka kuumetessaan aiheuttavat tulipalon tai terveydelle haittoja.

Haitallisia kaasuja voivat aiheuttaa  mm.

  • Keraamikuitutuotteiden sideaineet
  • Vahavalumuotien vahajäämät
  • Lasin yhteensulatuksissa käytetyt liimat
  • Pinnoitetut metallit, esimerkiksi sinkitty
  • Liian korkeaan lämpötilaan kuumennettu kipsi. Kuumennettaessa yli 880°C kipsin rakenne alkaa hajota ja siitä vapautuu myrkyllisiä rikkiyhdisteitä. Veden kanssa ne voivat muodostaa rikkihappoa, joka on sekä terveydelle vaarallista ja että uunille haitallista.

Keraamikuitumateriaalit

Uunisuojapaperi, "bullseye-paperi", tai kertakäyttöpaperi: Polton alkuvaiheissa tuleva makeahko tuoksu tulee sideaineen palamisesta.

Polton jälkeen kuidut ovat irtonaisia ja pölyävät herkästi. Niitä on käsiteltävä varovaisesti, pölisyttämättä. Siivoaminen kostealla tai imurilla.

Kynttilä- ja tuikkulyhdyt

Kaikki lasipurkit eivät sovi tavallisille tai tuikkukynttilöille. Liian pieni ilmatila ja huono ilmanvaihto voi johtaa  allaspaloon ja sen seurauksena myös jopa lasipurkin hajoamiseen ja kuuman steariinin ja lasisirujen leviämiseen ympäristöön.

Tukesin ohjeista poimittu:

  • Hyvä lyhty on tarpeeksi suuri.
  • Matalat ja ylhäältä avoimet lyhdyt ovat turvallisempia kuin pienet ja suljetut lyhdyt.
  • Suljetussa ja liian pienessä lyhdyssä lämpö voi nousta niin korkeaksi, että syttyy allaspalo.
  • Käytännön testeissä on todettu, että lyhdyn palotilan on oltava vähintään noin litran kokoinen.
  • Lyhdyssä saa polttaa vain ohjeen mukaista ja lyhtyyn sopivan kokoista kynttilää.

Tietoa muualla

Taidetyösuojelu.net

Työterveyslaitos, Onnettomuuden vaara aiheuttavat aineet -turvallisuusohjeet (OVA-ohjeet)

ICSC-tietokanta
– Kansainväliset kemikaalikortit (ICSC eli International Chemical Safety Cards). Korttiprojektin toteuttajat Maailman terveysjärjestö (WHO), Kansainvälisen työjärjestö (ILO) ja Euroopan Komissio.

Työterveyslaitos, Kansainväliset kemikaalikortit suomeksi

Peda.net, Kemikaalivaraston vastuuhenkilön opas

Kirjallisuutta

Keramiikan materiaalit, Heikki Jylhä-Vuorio, 1994, 2020.